"Syyskuu 11, 2001, ei ollut viimeinen kerta, kun kävelemme pois kaupungeistamme."
Tämä ja muut lainaukset kirjoituksessa ovat Thomas Homer-Dixonin kirjasta The Upside of Down
Maanjäristystä edeltää mannerlaattojen väliin syntyvä paine, joka sitten purkautuu äkisti. Samanlaisesta ilmiöstä on kyse myös ihmisyhteiskuntien kohtaamissa ongelmissa. Monet ongelmistamme kerääntyvät hitaasti mutta varmasti taustalla, enemmistön edes huomaamatta kehityskulkua. Homer-Dixonin mainitsemat viisi tällaista ns. tektonista stressiä ovat:
1) Väestönkasvun jännite - erityisesti rikkaiden ja köyhien maiden päinvastainen demografinen kehitys
Väestö kasvaa kehittyvissä maissa, samalla kun teollistuneiden maiden väestönkasvu on pysähtynyt ja kääntyy laskuun seuraavien vuosikymmenten aikana. Siinä missä rikkaat maat tarvitsevat kyllä siirtolaisuutta työvoimaksi, eivät ne voi kuitenkaan lieventää väestönkasvun luomaa painetta köyhissä maissa, kuin marginaalisesti. Lisäksi tilanne on täysin uusi maailmanhistoriassa, kun Euroopan väestö kasvoi nopeasti 1800- ja 1900-luvun alussa, työttömät tai maata omistamattomat ihmiset muuttivat Amerikkaan, Austraaliaan, tai siirtomaihin Aasiassa ja Afrikassa. Tänä päivänä samanlaiset pakoreitit eivät ole enää mahdollisia. Missään planeetallamme ei ole enää laajoja asumattomia alueita, ja siten hyvää maata kolonialisaatiolle, joten maahanmuuttajavastaiset asenteet kasvattavat suosiotaan kaikkialla.
 |
| Väestönkasvu lisää muuttopainetta kohti pohjoista pallonpuoliskoa ja Australiaa. |
Paine rajaseuduilla tulee kasvamaan entisestään, jo nyt USA:n ja Etelä-Euroopan valtiot ovat menettämässä otteen rajoillaan. Yhdysvallat ei enää kyennyt tilkitsemään eteläistä rajaansa perinteisillä keinoilla, joten muurien rakentaminen aloitettiin. Etelä-Euroopan mailla ei ole vastaavaa mahdollisuutta, sillä raja on meressä jonka yli siirtolaiset pääsevät mitä erilaisimmilla kelluvilla aluksillaan. Tilannetta hankaloittaa näiden maiden taloudellinen tilanne, joka on katastrofin partaalla.
2) Energian jännite - etenkin tavanomaisen maaöljyn ehtyminen
"Ilman öljyä, yhteiskuntamme kuten ne ovat nyt rakennettu, eivät kykene toimimaan."
Energia on ns. master resource, eli enemmän kuin pelkkä tavallinen resurssi. Sillä on kahdet kasvot, joista useimmat näkevät vain toiset, nimittäin polttoaineen. Energialla on kuitenkin paljon suurempi rooli; sen avulla ylläpidämme yhteiskuntiemme kompleksisuuden. Ilman suuria määriä hyvälaatuista energiaa, eläisimme edelleen maatalousyhteiskunnissa, tai pelkästään metsästäjä-keräilijöinä. Öljyn aikakausi on ihmiskunnan energiankäytön viimeisin vaihe, se alkoi kehityksenä vasta 1859, kun ensimmäinen kaupalliseen käyttöön tarkoitettu poraus onnistui Pennsylvaaniassa USA:ssa. Olemme siirtyneet puun ja virtaavan veden, jotka ovat melko tuoretta auringon tuottamaa energiaa (puu kasvaa kymmeniä, ehkä satoja vuosia, virtaava vesi päätyy jokiin hydrologisen kierron kautta) käytöstä muotoihin, jotka ovat paljon, valtavan paljon kaukaisemman aikajakson tuotoksia. Näitä energiamuotoja kutsutaan nimellä fossiiliset polttoaineet. Ihmiskunta käyttää näitä polttoaineita valtavalla nopeudella. Joka vuosi poltetaan arviolta 400 vuoden edestä biosfräärin tuotantoa, tämä on mahdollista vain koska fossiilisiin polttoaineisiin on varastoituneena biosfäärin jalostamaa energiaa miljoonien vuosien ajalta.
"Yksinkertaisesti ilmaistuna öljyhuipulla on "seismisiä" vaikutuksia koko maailmaan. Se järisyttää maata allamme."
Fossiilisten polttoaineiden hyödyntäminen noudattaa paikallisesti ja alueellisesti kellokäyrää, eli tuotanto alkaa hitaasti, saavuttaa lakipisteensä ja laskee takaisin alkupisteeseen. Tähän asti olemme kyenneet kompensoimaan alueellisia öljyhuippuja ottamalla käyttöön uusia tuotantoalueita, mutta jos paikallisesti ja alueellisesti on saavutettu huippuja, myös maailmanlaajuisesti tullaan saavuttamaan huippu. Tämä on asia, joka ei valitettavasti ole läheskään kaikille korkeassakin asemassa oleville ihmisille selvä asia. Tällä hetkellä näyttää siltä, että maaöljyn maailmanlaajuinen tuotantohuippu ajoittui vuosien 2004 ja 2005 välille. Sen jälkeen tuotantoa ei ole onnistuttu enää kasvattamaan. Tällä on ollut tuhoisat vaikutukset öljyn hintaan ja talouskasvuun.
3) Ympäristöongelmien jännite - maan, veden, metsien ja kalakantojen pahentuvat vauriot
"Toisin kuin roomalaiset rakentaessaan Colosseumia eivät tienneet rakentavansa sen maanjäristyksille herkälle maa-ainekselle, San Bernandinolaiset tiesivät alueensa vaarallisuuden maastopalojen osalta. Missä vaiheessa, mietin, uhmakkuus muuttuu tosiasioiden kieltämiseksi?"
Ympäristöongelmien suhteen kaikenlainen denialismi on kiehtovaa. Kuulemme mielellämme tutkimuksia siitä, miten esimerkiksi ilmastonmuutos ei ole totta. Kuitenkin, kun todistusaineisto kasvaa, denialistit joutuvat käyttämään yhä enemmän keinoja ongelman kieltämiseen, viimeisenä keinona fatalistinen denialismi, eli "se on totta, mutta emme voi asialle enää mitään, joten jatketaan kuten ennen". Toinen suuresti hämäävä asia on se, että rikkaat teollisuusmaat ovat ulkoistaneet likaisen tuotannon köyhimpiin kehitysmaihin. Pidämme tuotteista, mutta emme niiden valmistuksen aiheuttamista saasteista.
Eräs vähemmän esillä ollut kehityskulku on jäätiköiden kutistuminen, ei napa-alueilla vaan suurissa vuoristoissa kuten Kalliovuorilla, Himalajalla ja Alpeilla. Näiden jäätiköiden sulamisvesistä saa alkunsa moni maailman suurimmista joista, jotka sitten virtaavat alaville maille ja lopulta mereen. Joet kuten Colorado, Ganges, Brahmaputra, Keltainen joki ja Jangtze ovat jo nyt niin suuressa käytössä, että mereen asti päätyy vain vähän alkuperäisestä vesimäärästä. Kun jäätiköt, joista nämä joet saavat voimansa kutistuvat pois seuraa valtava vesikriisi.
4) Ilmaston jännite - muutokset ilmastossa
Ilmastonmuutoksesta on olemassa erilaisia mielipiteitä, mutta tiedeyhteisön konsensus on sen takana, että ilmasto todellakin lämpenee ennennäkemätöntä tahtia ja syy siihen on kasvava hiilidioksidin määrä ilmakehässä. Ilmastonmuutos johtaa todennäköisesti yhä useampiin epätavallisiin sääilmiöihin, ja noiden ilmiöiden voimistumiseen entisestään. Kohtalon ivaa on se, että ilmastonmuutos näyttäisi vaikuttavan kaikista haitallisimmin niihin, jotka jo nyt elävät äärimmäisessä köyhyydessä. Maailman suurimmat kaupungit sijaitsevat lähes poikkeuksetta rannikkoalueilla, joten nopea merenpinnan nouseminen tulee aiheuttamaan valtavia kustannuksia, mikäli nuo kaupungit halutaan pitää elinkelpoisina, joka sekin voi lopulta osoittautua mahdottomaksi tehtäväksi. Toiseksi vaikutukset maanviljelyyn voivat olla tuhoisat. Ei pelkästään nousevien lämpötilojen vuoksi, vaan myös siksi että trooppisen alueen hyönteislajit pystyvät levittäytymään yhä kauemmas päiväntasaajalta, ja alueille joissa niillä ei ole luontaisia vihollisia. Massiiviset muuttoaallot ovat hyvin todennäköinen seuraus ilmastonmuutoksen kehittyessä.
5) Talousjärjestelmien jännite - epätasapaino globaalissa taloudessa, ja kasvavat tuloerot
Globaali talousjärjestelmä on osoittautunut hyvin epävakaaksi, vaikka se on samalla tuonut etenkin länsimaille suurta hyötyä. Äärimmilleen viety hektisyys ja sen aiheuttama hermostuminen on tunnuksenomaista markkinoille, paniikki leviää sekunteissa ja aiheuttaa tuhoisia vaikutuksia ympäri maapalloa. Samoin on käynyt työmarkkinoille, työsuhteet ovat muuttuneet elinikäisistä muutamien vuosien jopa vain viikkojen mittaisiksi. Tuottavuudella, joka on etenkin länsimaissa nostettu jalustalle on positiivisten vaikutusten lisäksi paljon negatiivisia sosiaalisia vaikutuksia. Työmarkkinat polarisoituvat huippuosaajiin, jotka pystyvät automaation avulla huippuunsa viedyn tuottavuuden avulla rikastumaan, mutta toisaalta alati kasvavaan joukkoon ihmisiä, joiden osaamisen tuottavuuden kasvu tai automaatio on tehnyt tarpeettomaksi. Kaikki eivät kuitenkaan voi olla business analyytikkoja, ohjelmoijia tai suunnittelijoita. Tuottavuuden kasvun hyödyt eivät jakaudu tasaisesti.
Kertoimet (X)
Tämä ei vielä riitä, nimittäin näillä jännitteillä on lisäksi kertojia, jotka pahentavat niiden mahdollisia vaikutuksia. Kertoimia ovat:
A) Yhteiskuntien, teknologioiden ja hankkeiden kasvava nopeus sekä globaali verkottuminen
Scale free -verkkorakenteen vuoksi suurimmasta osasta järjestelmiämme, puhuttiin sitten taloudesta, ruokahuollosta tai internetistä on tullut erityisen haavoittuvaisia. Scale free -rakenne tarkoittaa sitä, että osa verkoston solmukohdista on ns. hubeja, eli yhteydessä suureen määrään toisia solmuja. Tällöin tiettyjen hubien kaataminen saa aikaan koko verkoston lamaantumisen. Vaara ei ole yhtä suuri random verkostoissa, jossa jokaisella solmulla on suunnilleen yhtä paljon yhteyksiä toisiin solmuihin.
B) Pienten ryhmien kasvava kyky aiheuttaa suurta tuhoa
Koskaan aiemmin historiassa ei pieni ryhmä ihmisiä ole kyennyt tuhoamaan kokonaista kaupunkia. Terrorismin valvonta on loputon taistelu, ja sitä tuskin koskaan voidaan estää kokonaan, mikäli kansalaisten vapaus toteutuu edes osittain, ts. emme elä täydellisessä valvontavaltiossa. Lisäksi terrorismin potentiaaliset tuhoisat vaikutukset ovat kasvaneet edellä mainitun scale free -verkkorakenteen vuoksi.
Lopputulos
Olemme historiallisessa tilanteessa, koskaan aiemmin yhteiskuntamme eivät ole olleet näin kompleksisia ja yhteenverkottuneita. Taustalla piilevät tektoniset stressit, kuten Homer-Dixon niitä nimittää, ovat kuitenkin hiljalleen kasvattaneet painettaan pinnan alla. Väestönkasvun aiheuttamat ongelmat on voinut jokainen nähdä Arabikevään aiheuttamissa levottomuuksissa, energiajännitteen taas esimerkiksi Deepwater Horizon -lautan onnettomuudessa, ympäristöongelmat taas Kiinan suurkaupungeissa valtavina sumupilvinä, ilmastonmuutos joka on vaikeimmin havaittavissa voinee huomata lähinnä tutkimustuloksia seuraamalla, mutta viimeisin eli talousjärjestelmän jännite on näistä kaikista käsinkosketeltavin. Mitä pidemmälle venytämme nykyistä tapaamme elää, sitä suuremmaksi nämä jännitteet tulevat kasvamaan ja sitä suurempi tulee niiden aiheuttama tuhovaikutus olemaan. Siksi yhteiskunnalliseen maanjäristykseen on syytä varautua. Maanjäristyksen jälkeen voimme parhaimmassa tapauksessa jopa rakentaa paremman maailman, kuin edeltävä oli.
Teksti perustuu Thomas Homer-Dixonin teokseen The Upside of Down - Catastrophe, Creativity, and The Renewal of Civilization
