Tänä päivänä on mahdotonta olla kuulematta tai lukematta sanaa talouskasvu. Talouskasvun peräänkuuluttaminen on niin itsestäänselvyys ja julkisesti hoettava mantra, että harva edes vaivautuu ajattelemaan asiaa sen pidemmälle. Mutta mihin lopulta edes perustuu ajatus loputtomasta kasvusta rajallisella planeetallamme? Nykyään tuntuu yhä useammin törmäävän ihmisiin, jotka ihmettelevät sitä miten taloutta voidaan kasvattaa kohti loputonta päämäärää. Mihin talouskasvu perustuu? Onko se tullut päätökseensä? Mitä voimme kenties tehdä asialle? Nämä ovat kaikki mielenkiintoisia ja ajankohtaisia kysymyksiä joita olen itselleni esittänyt ja pyrkinyt löytämään vastauksia muun muassa seuraavassa tekstissä.
Talouskasvu historiallisena ilmiönä
Moni ei ehkä ymmärrä, kuinka tuore ilmiö talouskasvu on ihmiskunnan historiassa. Itsestäänselvänä pidetty, joka vuotinen talouden kasvaminen on todellinen anomalia historiassa. Nykyisen kaltainen talouskasvu, on viimeisten kahden vuosisadan (1800 ja 1900) aikainen ilmiö. Sitä ennen talous ei juurikaan kasvanut, tosin sen tarkka mittaaminenkin on mahdotonta. Erilaisia arvioita kuitenkin esitetään, kuten alla oleva tutkimus Groningenin yliopistosta.
 |
| Talouskasvun historia (Lähde: Angus Maddison, University of Groningen) |
Kuten huomataan, esimerkiksi ajanlaskun alun ja ensimmäisen vuosituhannen välillä bruttokansantuote (BKT) jopa laski ihmistä kohden. Kuviosta on huomattava se, että todellinen koko maapallon yhteenlaskettu BKT on suorastaan räjähtänyt käsiin, sillä se on noussut $467 --> $6055, kun samalla maailman väkiluku on myös noussut noin 200 miljoonasta 6000 miljoonaan (vuosi 2000). Yhteenlaskettu BKT kasvanut siis tämän tutkimuksen perusteella $93 mrd --> $36 330 mrd.
Berkeleyn professorin Bradford DeLongin tutkimusten mukaan BKT olisi kehittynyt seuraavanlaisesti vuoden 1990 dollareissa laskettuna:
Vuosi BKT (miljardia)
1 $18,50
500 $19,92
1000 $35,31
1500 $58,67
2000 $41016,69
(2012 $71830,00)
BKT siis kasvoi noin kaksinkertaiseksi ajanlaskun ensimmäisen tuhannen vuoden aikana. Sen jälkeen vajaa kaksinkertaistuminen 500 vuoden aikana ja lopulta mittakaavat karkaavat käsistä. Vuoden 2000 BKT oli nimittäin noin 700 kertaa suurempi, kuin uutta manteretta tutkittaessa vuonna 1500. BKT on kasvanut toisin sanoen eksponentiaalisesti, tämä ei kuitenkaan riitä; sen myös odotetaan jatkuvan yhä samanlaisena kasvuna tästä ikuisuuteen. Eksponentiaalisesta, kiihtyvästä kasvusta on tullut osa "normaalia", kasvun puuttuminen on epänormaalina pidetty asiantila.
Talouskasvu taloustieteessä
Tunnetuin talouskasvua selittävä malli lienee Solow'n kasvumalli, siinä yksinkertaistettuna talouskasvu johtuu tuottavuuden kehityksestä, pääomasta ja työvoimasta. Tämä on niin kutsutun uusklassisen taloustieteen selkäranka. Toisin sanoen siis teknologinen ja inhimillinen kehitys, yhdistettynä investointeihin, tuotannollisen pääomien kasvuun ja väestönkasvuun aikaansaavat talouskasvun. Talouskasvun rajattomuutta on perusteltu innovaatioiden ja palveluiden kehitysmahdollisuuksilla, siis siten että se on voidaan ns. absoluuttisesti irtikytkeä resursseista tai reaalitaloudesta. Tälloin tietenkin myös ympäristöongelmat voitaisiin välttää. Taloustieteen näkemys talouskasvusta ei perustu luonnontieteisiin, vaan se on yhteiskuntatieteellinen. Tämä tarkoittaa, että sen ei tarvitse huomioida esimerkiksi termodynamiikan lakeja muodostaessaan teorioitaan. Talouskasvun teoria on eräänlainen ikiliikkuja; resursseja syötetään sisään ja ne poistuvat jätteinä. Nämä oletukset ovat vaarallisia, koska ne eivät huomioi esimerkiksi käyttökelpoisen energian (eksergian) vähentymistä.
Mitä unohtui?
Taloustiede voi vain tilapäisesti jättää huomioimatta termodynamiikan lait.
- Nicole Foss
Huomasit ehkä, että vallassa oleva talouskasvun teoria jättää pois jotain oleellista. Se nimittäin olettaa resurssien olevan aina saatavilla ja syötettävissä saman laatuisina systeemiin. Kenties Solow'n kehittäessä teoriaansa 1960-luvulla näin olikin, mutta yhä kasvava talouskriitikkojen, biologien, ekologien jne. myös ihan tavallisten ihmisten joukko on huomannut, että tämä ei pidä paikkaansa todellisuudessa. Perinteiset talousteoriat ovat voineet jättää muun muassa energian pois kaavoistaan, sillä olemme eläneet poikkeuksellista aikaa, jolloin energia on ollut sekä ennennäkemättömän halpaa, sekä sen saatavuus turvattua. Siksi nämä mallit ovat kyenneet luomaan paikkaansa pitäviä ennusteita ja ansainneet väliaikaisesti asemansa. Maailma on kuitenkin muuttumassa, koska halvan energian aikakausi on tulossa päätökseen.
Riippumatta siitä, millaisen yleisen kuvan taloudesta saattaa saada uutisia seuraamalla, se on kuitenkin pohjimmiltaan aina jotain materiaalista. Riippumatta siitä kuinka älykkäiksi tai hengellisiksi kehitymme, me tarvitsemme aina vettä ja ruokaa pysäksemme hengissä, polttoaineita matkustaaksemme ja pysyäksemme lämpinä, sekä raaka-aineita infrastruktuuriimme ylläpitoon ja rakentamiseen. Tämä siis tarkoittaa, että kasvaakseen talous tarvitsee aina myös lisääntyvää resurssien käyttöä. Tarkemmin katsottuna myös resurssien laadulla on merkitystä, ei pelkästään sillä että niitä on sinällään olemassa. Talouskasvua ja resurssien käyttöä ei siis ole todellisuudessa mahdollista irtikytkeä toisistaan absoluuttisesti, kuten virheellisesti kuulee usein väitettävän. Sen sijaan suhteellinen irtikytkentä on tiettyyn rajaan asti mahdollinen.
Riippumatta siitä, millaisen yleisen kuvan taloudesta saattaa saada uutisia seuraamalla, se on kuitenkin pohjimmiltaan aina jotain materiaalista. Riippumatta siitä kuinka älykkäiksi tai hengellisiksi kehitymme, me tarvitsemme aina vettä ja ruokaa pysäksemme hengissä, polttoaineita matkustaaksemme ja pysyäksemme lämpinä, sekä raaka-aineita infrastruktuuriimme ylläpitoon ja rakentamiseen. Tämä siis tarkoittaa, että kasvaakseen talous tarvitsee aina myös lisääntyvää resurssien käyttöä. Tarkemmin katsottuna myös resurssien laadulla on merkitystä, ei pelkästään sillä että niitä on sinällään olemassa. Talouskasvua ja resurssien käyttöä ei siis ole todellisuudessa mahdollista irtikytkeä toisistaan absoluuttisesti, kuten virheellisesti kuulee usein väitettävän. Sen sijaan suhteellinen irtikytkentä on tiettyyn rajaan asti mahdollinen.
Mitä tahansa stimulointikeinoja yritetäänkin, emme saa talouksiamme kasvamaan kuten ennen, koska energia joka pitää ne vauhdissa maksaa nyt viisi kertaa enemmän, kuin vuosikymmen sitten. Taloudellissa toiminnassa hinta merkitsee. Kolminumeroiset öljyn hinnat tarkoittavat, että taloutemme hidastuvat riippumatta siitä kuinka paljon stimuloimme niitä erilaisilla talouspoliittisilla toimilla.
- Jeff Rubin
Miksi talouden on pakko kasvaa?
Toisen maailmansodan jälkeinen voimakas ja pitkäkestoinen kasvun aikakausi sai vähitellen länsimaiden valtiot ja niiden asukkaat pitämään (kiihtyvää) talouskasvua normaalina tilana. Tämä johti vähitellen lisääntyneeseen velkaantumiseen, sillä talouskasvun odotettiin jatkuvan samanlaisena ja mahdollistavan siten velkojen takaisinmaksun tulevaisuudessa ilman ongelmia. Nyt meillä on kuitenkin ongelma, kun talous ei enää voi kasvaa odotetulla tavalla, johtuen pääasiassa energiantuotannon ja erityisesti fossiilisten polttoaineiden elinkaaren vaiheesta. Koska olemme kuitenkin tehneet valtavan määrän maksusitoumuksia, eli ottaneet velkaa, täytyy tuo velka myös maksaa takasin ja siksi talouden on pakko kasvaa. Siksi kaikki vallassa olevat tahot puhuvat talouskasvun puolesta. Olemme lukittuina talouskasvuun, koska olemme myyneet tulevaisuutemme olettaen, että meillä on resurssit tuottaa materiaalista hyvinvointia yhä enemmän.
Energian ja taloudellisen toiminnan välillä on vahva yhteys
Ilman energiaa mitään ei tapahdu. Ilman energiaa raaka-aineita ei saada syötettäviksi teollisiin prosesseihin, tavarat eivät valmistu tehtaissa, eikä niitä kuljeteta ympäri maailmaa. Energia, jolla teolliset yhteiskunnat on rakennettu ja jolla ne pysyvät toiminnassa on peräisin fossiilisista polttoaineista, erityisesti öljystä. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että kaikki teollisesti tuotettu tavara on 90 % riippuvaista öljystä, ja liikkuu paikasta A paikkaan B 95 %:sesti öljyn avulla. Öljy on oleellisesti osa polttoaineita ja voiteluaineita, mutta myös muovituotteita, lääkkeitä ja tekstiilejä. Öljy muodostaa näin modernin elämän selkärangan, joka on osittain korvattavissa, mutta ei kokonaisuudessaan.
Kun öljy kallistuu, se vaikuttaa siis talouteen joka suunnasta, ei pelkästään logistiikkaan kuten usein kuvitellaan. Kaikki teollinen tuotanto ja kuljetus kallistuu, kun öljy kallistuu, pakomahdollisuutta ei ole olemassa. Olemme rakentaneet nykyiset yhteiskuntamme ja niiden toiminnan öljyn varaan, nopealla aikataululla (ja me tarvitsemme nopeita muutoksia) öljy ei ole korvattavissa millään muulla energiamuodolla. Öljyn saatavuus muodostaakin vakavan uhan koko talouden toiminnalle. Öljyn saatavuutta ei rajoita pelkästään kasvava kysyntä Aasian nousevissa talouksissa, vaan myös geologinen fakta nimeltä öljyhuippu. Öljyhuippu on totetunut ja toteutuu jokaisen yksittäisen öljykentän, öljyntuottajamaan ja lopulta koko maapallon suhteen. Eri lähteistä riippuen olemme joko jo ohittaneet maaöljyn tuotantohuipun, tai se saavutetaan lähivuosien aikana. Maaöljyn tuotantohuippua yritetäänkin paikata nyt muun muassa liuskeöljyn avulla, mutta ns. EROEI-arvoiltaan nämä "uudet" öljyntuotantomuodot eivät vastaa perinteistä maaöljyä. Siksi nimenomaan maaöljyn tuotantohuippu on niin tärkeä ilmiö.
Emme usein ymmärrä miten keskeinen osa energia on elämäämme, koska se on näkymätöntä. Vain sen avulla aikaansaadut asiat ovat näkyviä.
- Samuel Alexander
Ilman energiaa mitään ei tapahdu. Ilman energiaa raaka-aineita ei saada syötettäviksi teollisiin prosesseihin, tavarat eivät valmistu tehtaissa, eikä niitä kuljeteta ympäri maailmaa. Energia, jolla teolliset yhteiskunnat on rakennettu ja jolla ne pysyvät toiminnassa on peräisin fossiilisista polttoaineista, erityisesti öljystä. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että kaikki teollisesti tuotettu tavara on 90 % riippuvaista öljystä, ja liikkuu paikasta A paikkaan B 95 %:sesti öljyn avulla. Öljy on oleellisesti osa polttoaineita ja voiteluaineita, mutta myös muovituotteita, lääkkeitä ja tekstiilejä. Öljy muodostaa näin modernin elämän selkärangan, joka on osittain korvattavissa, mutta ei kokonaisuudessaan.
Kun öljy kallistuu, se vaikuttaa siis talouteen joka suunnasta, ei pelkästään logistiikkaan kuten usein kuvitellaan. Kaikki teollinen tuotanto ja kuljetus kallistuu, kun öljy kallistuu, pakomahdollisuutta ei ole olemassa. Olemme rakentaneet nykyiset yhteiskuntamme ja niiden toiminnan öljyn varaan, nopealla aikataululla (ja me tarvitsemme nopeita muutoksia) öljy ei ole korvattavissa millään muulla energiamuodolla. Öljyn saatavuus muodostaakin vakavan uhan koko talouden toiminnalle. Öljyn saatavuutta ei rajoita pelkästään kasvava kysyntä Aasian nousevissa talouksissa, vaan myös geologinen fakta nimeltä öljyhuippu. Öljyhuippu on totetunut ja toteutuu jokaisen yksittäisen öljykentän, öljyntuottajamaan ja lopulta koko maapallon suhteen. Eri lähteistä riippuen olemme joko jo ohittaneet maaöljyn tuotantohuipun, tai se saavutetaan lähivuosien aikana. Maaöljyn tuotantohuippua yritetäänkin paikata nyt muun muassa liuskeöljyn avulla, mutta ns. EROEI-arvoiltaan nämä "uudet" öljyntuotantomuodot eivät vastaa perinteistä maaöljyä. Siksi nimenomaan maaöljyn tuotantohuippu on niin tärkeä ilmiö.
 |
| Öljyhuippu (Lähde: ASPO) |
Valitettavasti valtavirtataloustieteilijät kautta yksityisen ja julkisen sektorin, näyttävät olevan huomioimatta energian, talouden ja velkaantumisen kiinteää yhteyttä. Tämän vuoksi he eivät huomaa, että kallis öljy on yksi suurimmista syistä tämän päivän taloudelliseen epävarmuuteen, joten he perustavat ratkaisunsa (elvytyspaketit, rahan luominen ja alhaiset korot) edelleen vanhan kasvumallin varaan. Tuo kasvumalli halpoine polttoaineineen on kuitenkin ohittanut parasta ennen -päivämääränsä. Kun kasvuun perustuvat taloudet eivät kasva, kotitaloudet, yritykset ja julkiset instituutiot taistelevat maksaakseen velkansa ja alkavat nopeasti hajota ennalta suunnittelemattomilla tavoilla.
- Gail Tverberg
Mikään määrä tukipaketteja tai kilpadevalvointia (valuuttasotimista) ei lopulta auta meitä pakenemaan biofyysiseltä todellisuudelta. Talousongelmia on läpi historian yritetty ratkaista painamalla lisää rahaa, kautta Rooman valtakunnan ja muiden rahataloutta käyttäneiden sivilisaatioiden. Valitettavasti todellisuudessa hyvinvointi ei perustu käytössä olevan valuutan määrään, vaan resursseihin joita taloudella on käytettävissään. Kasvuun perustuva taloutemme ei yksinkertaisesti selviä, kun perusta kasvulle (halvat fossiiliset polttoaineet) on käytetty loppuun ja koittaa laskun maksamisen aika kaikesta siitä mitä olemme niiden avulla rakentaneet (infrastruktuuri, kompleksiset valtiot, ikääntyvä väestö jne.). Kysymykseksi muodostuukin se, miten hallitsemme tämän laskun aikakauden. Mikäli emme tee sitä oikein, on todennäköisesti edessä yhteiskunnallinen romahdus.
Kasvun loppu ei ole ongelma, se on asiantila ja elinkaaren vaihe. Me joko ymmärrämme, että pohja talouskasvulta ja nykyisen kaltaisten yhteiskuntien ylläpitämiseltä on katomassa, tai jatkamme epätoivoista taistelua ensin kasvun saavuttamiseksi ja seuraavaksi edes status quon säilyttämiseksi. Jatkaessamme tätä kohtaamme ennen pitkää joko rahatalouden, energian tai ympäristön asettaman "seinän" ja lyömme päämme siihen täyttä vauhtia. Status quon puolustaminen ei ole kestävä strategia. Mikäli valitsemme ensin mainitun, meillä on käsissämme useita vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia, jos taas jatkamme samalla tavalla, meillä ei juurikaan ole vaihtoehtoja. Silloin jokainen selviää omillaan. Ongelmana on se, että valintoja olisi tehtävä jo nyt, vaikka suurin osa ihmisistä ei ole alkuunkaan perillä niistä syistä, jotka ovat meidät tähän tilanteeseen ajaneet. Kasvua perättömästi lupaavat poliitikot saavat todennäköisimmin äänestäjien suosion, kuin yhteiskunnan yksinkertaistamista ehdottavat.
Fossiiliset polttoaineet eivät ole katoamassa, mutta niin eivät ole myöskään korkeat hinnat. Jos haluamme tulevaisuudesta yhtä hyvän, kuin menneisyydestä, suhtautumisemme talouskasvuun täytyy muuttua. Ja muutoksen täytyy tapahtua nyt. Alentuneen taloudellisen nopeusrajoituksen vaikutuksien tunnistaminen on ensimmäinen askel. Kolminumeroiset öljyn hinnat, ennätykselliset budjettialijäämät ja mahdollisesti jo katastrofaalisen korkeat hiilidioksidimäärät ilmakehässä kertovat kaikki samaa tarinaa: loputon talouskasvu on kestämätöntä.
- Jeff Rubin
Kasvun loppu ei ole ongelma, se on asiantila ja elinkaaren vaihe. Me joko ymmärrämme, että pohja talouskasvulta ja nykyisen kaltaisten yhteiskuntien ylläpitämiseltä on katomassa, tai jatkamme epätoivoista taistelua ensin kasvun saavuttamiseksi ja seuraavaksi edes status quon säilyttämiseksi. Jatkaessamme tätä kohtaamme ennen pitkää joko rahatalouden, energian tai ympäristön asettaman "seinän" ja lyömme päämme siihen täyttä vauhtia. Status quon puolustaminen ei ole kestävä strategia. Mikäli valitsemme ensin mainitun, meillä on käsissämme useita vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia, jos taas jatkamme samalla tavalla, meillä ei juurikaan ole vaihtoehtoja. Silloin jokainen selviää omillaan. Ongelmana on se, että valintoja olisi tehtävä jo nyt, vaikka suurin osa ihmisistä ei ole alkuunkaan perillä niistä syistä, jotka ovat meidät tähän tilanteeseen ajaneet. Kasvua perättömästi lupaavat poliitikot saavat todennäköisimmin äänestäjien suosion, kuin yhteiskunnan yksinkertaistamista ehdottavat.
Mitä voimme tehdä?
Yllä olevan luettuaan voi kenties tulla johtopäätökseen siitä, että jotain olisi tehtävä. Tilanne on varsin ongelmallinen, talouskasvun ideologiasta luopuminen ei nimittäin tule todennäköisesti alkamaan ylhäältä-alas suuntaisesti. Valtio saa legitimiteettinsä siitä, että se kykenee tuottamaan hyvinvointia erilaisten palveluiden ja materiaalisten hyödykkeiden muodossa kansalaisilleen. Mitä tapahtuisi valtiolle, jos se yhtäkkiä päättäisikin vähentää tällaista toimintaa? Valtiot, tai yhteiskunnat eivät historiallisen todistusaineiston valossa ole kykeneväisiä (muutamia harvoja poikkeuksia lukuunottamatta) yksinkertaistamaan itseään vapaaehtoisesti. Päinvastoin kautta historian, vastauksena ongelmiin ne pikemminkin pyrkivät epätoivoisesti kasvattamaan toimintaansa (armeija, byrokratia, instituutiot jne.) säilyttääkseen legitimiteettinsä.
Ylläoleva tarkoittaa sitä, että kritiikin ja kyseenalaistamisen ikuista talouskasvua kohtaan on alettava alhaalta ylöspäin, yksilöistä ja pienyhteisöistä kohti kyliä ja kuntia sekä lopulta valtiota. Käytännön toimintaa on myös mahdollista aloittaa, ilman suuria vastakkainasetteluita ikuiseen kasvuun perustuvan maailman kanssa. Käytännön toimintaa on muun muassa erilaisten taloudellisten vaihdantajärjestelmien kehittäminen, esimerkiksi aikapankkien ja paikallisvaluuttojen muodossa. Nämä lisäävät paikallisten yhteisöjen omavaraisuutta ja riippumattomuutta globaaleista ja koko ajan epävarmemmiksi muuttuvista rahajärjestelmistä. Toiseksi julkisen liikenteen ja asumisen järkevällä suunnittelulla voidaan kaupungeista luoda kalliiksi muuttuvista fossiilisista polttoaineista vähemmän riippuvaisia. Riippuvuutta globaaleista järjestelmistä ja raaka-aineista on vähennettävä, mitä nopeammin aloitamme sen helpompi muutos on.
Uudenlaisten ajattelutapojen omaksuminen on talouskasvun loputtua välttämätöntä. Kulutus- ja velkakulttuuri ei ole mahdollista ilman kasvua. Tilalle täytyy löytää uusia, vähemmän energia- ja materiaali-intensiivisiä tapoja elää onnellista elämää. Vähemmän tavaraa, vähemmän monimutkaista teknologiaa, enemmän aikaa perheen, sukulaisten ja naapureiden kanssa, enemmän yhteistä toimintaa, enemmän merkityksellisiä asioita. Nämä muutokset tapahtuvat todennäköisesti myös kenenkään ohjaamatta, tässä vaiheessa tarkoitus onkin vain tuoda ilmi, että myös kasvun jälkeen on mahdollista elää onnellista elämää. Parhaimmillaan se voi olla jopa onnellisempaa, kuin nykyinen yhä ahdistavammaksi muuttuva kulutuskulttuuri. Muutos on kuitenkin useille meistä tilanne, johon suhtautuminen ei aina ole aluksi kaikkein suopeinta. Siksi lopuksi Rooman keisarin stoaalaista filosofiaa edustava sitaatti, jonka omaksuminen voi yksi tapa käsitellä tulevaisuuden tuomia muutoksia.
Kuten korkeushyppääjä tietää, riman takana täytyy olla patja, jolle hän voi tehdä pehmeän laskeutumisen. Maailma on vasta herännyt tarpeeseen keskustella siitä, mikä öljyn "patja" tulee olemaan.
- Kjell Aleklett
Uudenlaisten ajattelutapojen omaksuminen on talouskasvun loputtua välttämätöntä. Kulutus- ja velkakulttuuri ei ole mahdollista ilman kasvua. Tilalle täytyy löytää uusia, vähemmän energia- ja materiaali-intensiivisiä tapoja elää onnellista elämää. Vähemmän tavaraa, vähemmän monimutkaista teknologiaa, enemmän aikaa perheen, sukulaisten ja naapureiden kanssa, enemmän yhteistä toimintaa, enemmän merkityksellisiä asioita. Nämä muutokset tapahtuvat todennäköisesti myös kenenkään ohjaamatta, tässä vaiheessa tarkoitus onkin vain tuoda ilmi, että myös kasvun jälkeen on mahdollista elää onnellista elämää. Parhaimmillaan se voi olla jopa onnellisempaa, kuin nykyinen yhä ahdistavammaksi muuttuva kulutuskulttuuri. Muutos on kuitenkin useille meistä tilanne, johon suhtautuminen ei aina ole aluksi kaikkein suopeinta. Siksi lopuksi Rooman keisarin stoaalaista filosofiaa edustava sitaatti, jonka omaksuminen voi yksi tapa käsitellä tulevaisuuden tuomia muutoksia.
"Huomaa aina, että kaikki on seurausta muutoksesta ja totuttaudu ajattelemaan, että ei ole mitään mitä luonto rakastaa enemmän, kuin olemassa olevien muotojen muuttaminen, ja uusien muotojen luominen"
- Marcus Aurelius teoksessa "Itsetutkiskeluja" vuosilta 170-180
Lähteet:
Kirjat:
Jackson, Tim. 2011. Hyvinvointia ilman kasvua. Helsingin sanomat.
Rubin, Jeff. 2012. The Big Flatline: Oil and the No-Growth Economy. Palgrave Macmillan.
Linkit:
http://econ161.berkeley.edu/TCEH/1998_Draft/World_GDP/Estimating_World_GDP.html
http://www.tullettprebon.com/Documents/strategyinsights/TPSI_009_Perfect_Storm_009.pdf
http://dnwssx4l7gl7s.cloudfront.net/nefoundation/default/page/-/files/Growth_Isnt_Possible.pdf
http://simplicityinstitute.org/wp-content/uploads/2011/04/Peak-Oil-Energy-Descent-and-the-Fate-of-Consumerism-Report-11b.pdf
http://econpapers.repec.org/paper/eencamaaa/2011-01.htm
http://aleklett.wordpress.com/2008/05/03/peak-oil-crash-mat/
http://dss.ucsd.edu/~jhamilto/oil_history.pdf
http://www.energybulletin.net/sites/default/files/Peak%20Oil_Study%20EN.pdf
