Mustat joutsenet ja yhteiskunta - kuinka valmistautua yllätyksiin?

Kirjoitin aiemmin tänä vuonna katsauksen Nassim Talebin teoksesta The Black Swan - The Impact of the Highly Improbable. Koska kyseessä on merkittävä kirja, löytyy siitä kirjoitettavaa useammankin bloggauksen aiheeksi. Tässä haluan tuoda esille kirjan lopussa olevaa erillistä esseetä, jossa Taleb ensinnäkin havainnollistaa aluetta, jolla mustia joutsenia, eli erittäin epätodennäköisiä mutta vaikutuksiltaan valtaisia tapahtumia, esiintyy. Tämän lisäksi hän esittelee kymmenen kohtaisen listansa niistä toimista, joita yhteiskunnan olisi tehtävä, mikäli se haluaa varustautua mustien joutsenien varalta. Näitä tapahtumia ei voida estää, mutta kysymys onkin siitä miten taataan olosuhteet, joissa ne aiheuttavat mahdollisimman vähän sekaannusta, kärsimystä ja tuhoa ihmisille heidän jokapäiväisessä elämässään. Emme voi kontrolloida maailmaa, mutta voimme sen sijaan päättää onko yhteiskuntamme kestävä mustien joutsenten edessä vai onko se hauras ja särkyvä.

Mitä mustat joutsenet ovat ja missä niitä esiintyy?

Kyseessä ovat siis erittäin epätodennäköiset, vaikutuksiltaan suuret tapahtumat, jotka usein mullistavat käsityksemme maailmasta. Metafora "musta joutsen" tulee Englannista, jossa yleinen tieto kautta sukupolvien oli, että ainoastaan valkoisia joutsenia on olemassa. Tämä uskomukseksi paljastunut tieto muuttui, kun Australiasta tuotiin musta joutsen kauppalaivojen mukana ihmisten ällistykseksi. Se miksi tällaisia tapahtumia voi syntyä on Talebin mukaan syvällä monissa kulttuurillisissa piirteissämme. Rakastamme tietoa, varmuutta, mallinnoksia, ennustuksia, kontrollia jne. ja vihaamme epävarmuutta sekä itseorganisoitumista. Keskitymme vain siihen minkä tiedämme ja osaamme, mutta emme tunnu sallivan mahdollisuutta erehtyväisyydellemme. 

Mustia joutsenia ei kuitenkaan esiinny ihan missä tahansa, siksi Taleb jakaakin maailman kahdenlaisiin ympäristöihin a) Mediocristaniin ja b) Extremenistaniin. Ensimmäisessä tilastotiede ja ennusteet ovat käyttökelpoisia, sillä monet ilmiöt noudattavat Gaussin kellokäyrästä tuttua normaalijakaumaa. Esimerkiksi ihmisten pituuksia mitattaessa ei mustia joutsenia esiinny siinä määrin, että yksi ihminen voisi vaikkapa muuttaa tuhannen ihmisen otosta valtavalla pituudellaan. Ei, yhden vaikkapa 2,5 metrisen ihmisen erittäin epätodennäköinen olemassaolo ei muuta sitä, että tuhat ihmistä on keskimäärin jossain 170 cm tuntumassa. Maailman pisin ihminen ei ole kovin kymmenkertaisesti maailman lyhyintä pidempi.

Normaalijakauma

Toisin on Extremenistanissa, jossa yksi ainoa muuttuja valtavasta otoksesta voi muuttaa koko otoksen. Ei liene yllättävää, että talous ja sen ilmiöt kuuluvat Extremenistaniin. Kuten tiedetään nykyään esimerkiksi 85 maailman rikkainta omistaa yhtä paljon, kuin 3 500 000 000 köyhintä. Toisin sanoen rikkain ihminen on biljoonakertaisesti rikkaampi kuin köyhin. Tätä joukkoa ei pystytä ymmärtämään Gaussin kellokäyrän avulla, vaan potenssilain avulla. 

Potenssilakia noudattava jakauma (Wikipedia)

Lisäksi Taleb erottaa toisistaan kysymykset joihin on olemassa joka a) yksinkertainen vastaus b) kompleksinen vastaus. Yksinkertaisen, binäärisen (kyllä/ei) vastauksen voi saada asioihin kuten "onko joku raskaana vai ei?". Tällaisia kysymyksenasetteluja esiintyy kuitenkin lähes ainoastaan kliinisissä ympäristöissä, kuten laboratorioissa tai erilaisissa peleissä joissa säännöt ovat selvät. Todellisessa elämässä ne eivät ole kovin yleisiä. Lisäksi näihin tapahtumiin liittyy se, että vaikutukset väärässä olemisesta eivät ole magnitudiltaan suuria. Kompleksisia vastauksia sen sijaan ovat esimerkiksi yhteiskunnalliset kysymykset väärällään. Kyllä, mutta jos... Ei, mutta jos... Ehkä mikäli jne. Näissä kysymyksissä ei ole kyse vain todennäköisyyksistä, vaan myös mahdollisten tapahtumien magnituudeista.

Näiden muuttujien pohjalta Taleb on luonut seuraavanlaisen nelikentän:

Alue I on siis nykyinen ideaalimaailma: mallit toimivat, kysymyksiin on binääriset (kyllä/ei) vastaukset jne. Ihmisellä on kontrolli.

Alueella II mallit ja tilastollinen analyysi toimii siedettävästi, vaikkakin tiettyjä riskejä on olemassa

Alueella III yllättävät, poikkeukselliset tapahtumat ovat mahdollisia, mutta niiden vaikutukset vähäisiä, joten huomiota ei kannata uhrata liikaa. 

Alue IV on mustien joutsenten: sekä positiivisten, että negatiivisten. Teoriat ja mallit on syytä jättää omaan arvoonsa ja valmistautua kaikkeen mitä vastaan tuleee.

Taleb on kehittänyt Barbell -strategian, jossa IV alueelta siirrytään III alueelle. Barbellissa maksimoidaan sekä konservatiivisuus, että agressiivisuus - 85-90 % sijoitetaan niin turvallisiin kohteisiin kuin suinkaan on mahdollista. Niin turvallisiin, että niitä eivät keskivertoriskin hyväksyvät voi hyväksyä liian alhaisen tuoton takia. 10-15 % sen sijaan sijoitetaan äärimmäisen spekulatiivisesti. Tällä tavalla mustat joutsenet pystytään rajaamaan positiivisiksi, mikäli niitä tapahtuu. Barbell -strategia on hyvä pitää mielessä, mutta myös ymmärtää, että se mikä on sijoittamisessa mahdollista ei ole samaa muissa asioissa saatika sitten kokonaisten yhteiskuntien osalta. Vai olisiko Barbell -strategia mahdollista laajentaa yhteiskunnalliseen kokoluokkaan? Voisimmeko turvata elämän jatkuvuuden ja samalla kuitenkin investoida pienen osan resursseistamme yltiöoptimistisiin tieteellisiin kokeiluihin? Tässä voisi olla hyvä kirjoituksen aihe tulevaisuudessa. 

Miten valmistaa yhteiskuntaa haitallisten mustien joutsenien varalta?

Taleb antaa ohjeita myös niitä tapauksia varten, joissa pakeneminen IV -sektorilta, eli mustien joutsenten alueelta ei ole mahdollista. Hänen kymmen ohjettaan mustia joutsenia sietäville yhteiskunnille ovat:

1. Sen mikä on hauras pitäisi antaa särkyä aikaisin, kun se vielä on pieni

Minkään ei pitäisi antaa tulla liian isoksi epäonnistuakseen (too big to fail).

2. Ei tappioiden sosialisointia ja voittojen yksityistämistä

Bailoutattavat yhtiöt pitää kansallistaa, tällä hetkellä otamme sekä sosialismin, että kapitalismin huonoimmat puolet.

3. Sille joka ajaa koulubussin ojaan ei pidä antaa uutta bussia käyttöön

Jos koulubussinkuljettaja ajaa bussin ulos tieltä, vanhemmat ja yhteisö ei enää koskaan anna hänen ajaa uudestaan koulubussia. Minkä takia ekonomistit ja muut vastuussa olleet päättäjät, jotka ajoivat talouden ulos tieltä saavat edelleen jatkaa ja heille annetaan uudet resurssit? Uudet, aiemmista kriiseistä puhtaat ihmiset pitää saada vanhojen ja epäonnistuneiden tilalle. 

4. Älä anna kenenkään, joka saa bonuksia sijoitustesi hoitamisesta, johtaa ydinvoimalaa taloudellisten riskiesi suhteen. 

Bonusjärjestelmien epäsymmetrisyys on johtanut meidät ongelmiin. Ongelmia piilotellaan, kunnes ne posahtavat. 

5. Kompensoi kompleksisuutta yksinkertaisuudella

Globaali talous on jo itsessään tarpeeksi kompleksinen, emme tarvitse monimutkaisia finanssituotteita sen päälle. 

6. Älä anna lapsille dynamiittia, vaikka siinä olisi varoitustekstit mukana

Monimutkaiset finanssi-innovaatiot pitää kieltää, koska juuri kukaan ei ymmärrä niiden toimintaa. Kansalaisia pitää suojella näiltä "tuotteilta". 

7. Luottamusta markkinoihin ei tarvitse palauttaa

Ainoastaan ponzit (pyramidihuijaukset) tarvitsevat luottamuksen palauttamista, eivät toimivat markkinat.

8. Älä anna narkomaanille huumeita, jos hänellä on vieroitusoireita

Velkakriisi ei ole tilapäinen ongelma, se on rakenteellinen. Lisävelka ei auta parantamaan riippuvuutta.

9. Kansalaisten ei pitäisi olla riippuvaisia sijoitusmarkkinoista tai talousasiantuntijoista

Sijoittamisen pitäisi olla vapaa-ajan toimintaa ja jännityksen hakemista, ei pakollinen osa elämää. Kansalaisille riittää huoli omaan työhönsä liittyvissä kysymyksissä, niihin he voivat sentään itse vaikuttaa, toisin kuin sijoituksiinsa ja eläkkeisiinsä.

10. Tehdään omeletti rikkoutuneista munista

Talousjärjestelmä täytyy rakentaa ja suunnitella uudestaan, tilapäiset ad hoc -korjaukset eivät riitä.