Fred Cottrell - Energy and Society OSA 7

Toisiksi viimeinen osa vuorossa, tällä kertaa aiheina poliittisen vallan kasvu ja keskittyminen, sekä erilaiset ideologiset maailmat, joissa ihmiset elivät kirjan kirjoittamisen aikaan ja joiltain osin elävät edelleen. Kuten aiemmista osista muistamme, kaiken taustalla on ollut siirtyminen alhaisen energian yhteiskunnista korkeisiin ja orgaanista energialähteistä epäorgaanisiin ja lopulta fossiilisiin. 

Valta ja sen siirtyminen yhteisöiltä valtiolle

Fyysisen voiman käyttö on jotain, joka on ollut järjestäytyneen yhteiskunnan ytimessä aina sen syntymästä lähtien. Valtion suurimpia tunnusmerkkejä on sen suvereeni legitimiteetti käyttää fyysistä voimaa hallitsemallaan alueella. Kautta historian tämä valta riitti usein pitämään yhteiskunnan kasassa, mutta korkean energian yhteiskuntiin siirryttäessä legitimiteetin luonne muuttui ja tavat sen saavuttamiseen saivat uusia ja ennen näkemättömiä muotoja. Siinä missä kautta aikojen pienet paikallisyhteisöt muodostivat toimintaympäristön hyvine ja pahoine puolineen, muuttui tilanne siirryttäessä korkean energian yheteiskuntiin. Siellä nuorille avautui uudenlaisia mahdollisuuksia valita minkälaisiin yhteisöihin kuulua, jäädäkö perhekeskeiseen yhteisöön vaiko kenties lähteä esimerkiksi merimieheksi, tai muuttaa kaupunkiin tehdastyöläiseksi. Tämä tarkoitti sitä, että perheen rooli ja merkitys turvallisuuden tuottajana vähentyi ja tarvittiin uudenlaisia sosiaalisia järjestelyitä turvallisuuden luomiseksi uudenlaisessa yhteiskunnassa.

Kaikissa korkean energian yhteiskunnissa valtion kontolle siirtyi ainakin lapsien koulutuksen hoitaminen, sekä huolenpito vanhuksista ja sairaista. Myös monenlaisten muiden etuisuuksien tarjoaminen siirtyi valtion kontolle, kuten jos perhe ei kyennytkään hankkimaan markkinoilta toimeentuloaan tarjosi valtio ainakin perusturvan. Sosialistisissa maissa kehitys oli tietenkin suurempi valtion tarjoaminen palveluiden osalta. Paikallisyhteisöjen ja valtion välille muodostui silti usein konflikteja markkinatalouden toiminnan seurauksena: esimerkiksi jos jokin kaukainen pääomasijoittaja päätti sulkea tehtaan jossakin maaseudulla, saattoi tästä seurata vastarintaa johon valtio joutui puuttumaan pakkovallallaan. Kun tavaroiden tuotanto ja kulutus eriytyy tarvitaan kasvavaa valtion roolia valvomaan osapuolien etuja. Valtio alkoi myös edellyttää tiettyjä ammatteja harjoittavilta henkilöiltä tiettyjä koulutus- tai osaamisvelvotteita. 

Britanniassa tehtiin kompromisseja siirryttäessä korkean energian yhteiskuntaan, joka tarkoitti muun muassa äänioikeutta työläisille ja talonpojille, Saksassa, Venäjällä ja Japanissa vastaavanlaiseen kompromissiin ei kuitenkaan alettu, vaan korkean energian tuottamat ylijäämät saatiin pitkään pidettyä jo ennen siirtymää vallassa olleen eliitin hallussa. Perusteluina ja keinoina säilyttää yhteiskuntarauha käytettiin isänmaallisuutta, rasismia ja perinteitä. Valtaisan muutoksen valtion toimintaan aiheutti sotateknologian kehitys. Valtion oli pakko hallita modernien teknologioiden ja niihin vaadittavien organisaatioiden toiminta, muuten se oli vaarassa ajatua kehittyneemmän kilpailijansa valloittamaksi.

Valtio, joko hyvintointipalveluiden tarjoana, normien ja standardien noudattamiseen pakottajana, erimielisyyksien ratkaisijana, uuden tiedon kehittäjänä, tai sotaa käyvänä yksikkönä, kehittää mahtavia byrokraattisia rakenteita. 

- Fred Cottrell

Valtiosta muodostui sen byrokraattisten rakenteiden pullistuessa yksi tekijä vallan taistelukentälle, joka Cottrellin mukaan muodostui siten, että valtiolla ja julkisissa instituutioissa vaikuttavat tai elantonsa saavat kilpailivat yhtäältä perinteisempia instituutioita, kuten perhettä ja kirkkoa vastaan mutta samalla myös uudempia kuten markkinoita ja yrityksien valtaa. 1800-luvun lopulta aina toiseen maailmansotaan saakka liikemaailman valta kasvoi suureksi, USA:ssa monin paikoin yritykset olivat suurempia toimijoita kuin julkiset organisaatiot. Toisen maailmansodan ja alkaneen kylmän sodan jälkeen valtioiden vaikutusvalta kasvoi kun sotilasmenoihin ja mm. avaruusohjelmiin investoitiin suuria summia. Valtion roolin kasvamisesta ja sopivasta koosta onkin väitelty koko 1900-luku.

Monta erilaista maailmaa

Valtion valta on riippuvaista siitä, kuinka paljon energiaa ja sen muuntajia sen hallinnan piirissä on ja kuinka suuren osan se itse saa käyttää tästä kokonaismäärästä. Nationalismi on ollut viime vuosisatojen hallitseva ideologia etenkin Keski-Euroopassa. Edes lukuisat keskinäiset sodat eivät ole johtaneet kunnolla nationalismin murentumiseen hallitsevana ideologiana, vaan rauhan aikakaudet ovat usein johtaneet nationalististen puolueiden suosion nousuun. Kokonaan toinen tilanne ovat kehittymättömät maat, joissa ei ole ehtinyt muodostua sellaisia yhteiskunnallisia rakenteita jotka mahdollistaisivat nationalismin syntymisen. Nämä maat usein elävät edelleen alhaisen energian yhteiskunnissa. Nationalismi ei esiinny juuri ollenkaan Euroopan ulkopuolisissa maissa ilman ettei se olisi eurooppalaisten vientituotetta. Yrityksistä huolimatta valtiot eivät ole onnistuneet kehittämään vastaavaa nationalismia ja valtioiden legitimiteetti on jäänyt usein heikoksi. 

Länsimainen käsitys siitä, että kansa on ainoa legitiimi perusta valtiolle, on melko tuore. Kuten olemme huomanneet, se on seurausta siitä oletuksesta, että vain demokraattiset hallinnot ovat oikeutettuja ja, että kansallisuus edustaa ihmisen korkeinta arvoa. Todellisuudessa suurimmassa osassa maailmaa valtio oli ennen kansallisuusaatteen syntymistä, ja loi paljolti kansallismielisyyden perustan, mikä taas myöhemmin oikeutti edelleen valtion. Tämä jätetään alati huomioimatta niiden toimesta, jotka pitävät pienten eurooppalaisten valtioiden olemassaoloa perusteltuna hinnalla millä hyvänsä, mutta pitävät ei-eurooppalaisten, vanhojen sivilisaatioiden romahtamista enemmänkin vahinkoina, tai kehityksen vaiheena.   

- Fred Cottrell

Lähes kaikkialla länsimaisen kulttuurin ulkopuolella valtio ja nationalismi on varsin vähäistä. Ihmiset tuntevat yhteenkuuluvuutta enemmän omaan sukuunsa, yhteisöönsä, kastiinsa, uskontoonsa tai muihin instituutioihin. Korkean energian yhteiskunnat toimivat hyvin vain ympäristöissä, joissa valtio on korkein legitimiteetti. Mikäli esimerkiksi kehittyvässä maassa on paikallisen väestön vastarinta mm. sissitoiminnan muodossa voimakasta, voi taloudellinen toiminta tulla mahdottomaksi. Länsimaisen ihmisen on kenties vaikea ymmärtää, mutta ei ole mitään syytä olettaa että universaali kehitys kulkisi kohti korkean energian yhteiskuntia ja nationalistisia valtioita. 

Jotkin tahot ajattelevat, että jonkin ideologia saavuttaa jossakin vaiheessa maailmanherruuden ja saavuttaa siten ylimmän mahdollisen legitimiteetin. Vaihtoehtoisia ideologioita on kuitenkin niin monia, että on vaikea nähdä mikä niistä voisi nousta suvereeniksi. Cottrellin mukaan tämän suvereenin ideologian pitäisi hallita kaikkea kommunikaatiota ja koulutusta maapallolla, mutta siltikään ei olisi täysin varmaa että tuo ideologia kykenisi säilyttämään suvereniteettinsä. Siksi siis ei ideologiat saati energianmuuntajat ole käypä selitys millaiseksi yhteiskunta kehittyy.  

Lähde: Cleveland, C. (2009). Energy and Society: The Relationship Between Energy, Social Change, and Economic Development (e-book). Saatavissa: http://www.eoearth.org/view/article/152442/

Viimeinen osa vuorossa seuraavana. Se lopetetaan aiheisiin ideologiat vastaan taloudellinen todellisuus ja energia supistuvassa systeemissä.