Fred Cottrellin Energia ja yhteiskunta on perusteos, joka on auttanut ainakin minua selkeyttämään energian roolia ihmisen sosiaalisessa evoluutiossa. Toivon, että tämän sarjan kahdeksan osaa tulevat toimimaan apuna myös niille kaikille muille, jotka ovat keskittäneet huomionsa yhteiskunnallisissa ongelmissamme erityisesti energian ja yhteiskunnan väliseen siteeseen. Tuo side on useiden yksityiskohtien kautta osoitettu selkeäksi. Energian kerääminen määrittää perusteellisesti tapamme järjestää yhteiskunnallista toimintaa, tätä näyttää olevan mahdoton kiistää. Tällöin meillä voisi olla jotakin luonnontieteellistä tietoa yhteiskuntien toiminnasta, tietoa joka on riippumatonta ihmisen subjektiivisuudesta, eli siis ideologioista joilla perustelemme taloudellis-yhteiskunnallista toimintaamme. Energia näyttäisi tarjoavan puolueettoman tavan selittää yhteiskunnallista kehitystä, siksi se kiinnostaa minua erityisesti. Tässä viimeisessä osassa siis aiheina vielä ideologinen yhtenäisyys vastaan taloudellinen realismi, sekä energia kutistuvassa systeemissä.
Ideologiat ja realismi
Korkean energian yhteiskunnissa on vallassa ryhmät, jotka kannattavat lisäenergian valjastamista ihmisten käyttöön. He myös ajavat näitä arvoja näiden yhteiskunnan jäsenille keinoinaan markkinointi, suoranainen propaganda ja koulutus ja välineinään suuret tiedotusvälineet ja kuljetusvälineet, kuten sanomalehdet, televisio, radio, autoteollisuus, rautatiet ja lentokoneet. Tällä toiminnalla varmistetaan, että korkean energian yhteiskunnan tuotteille ja palveluille on jatkuva kysyntä. Alhaisen energian yhteiskunta säilyy yleensä vain tilanteessa jossa sen ei tarvitse kilpailla edellämainittuja keinoja vastaan.
Among what appear now to have been the most grievous error was the assumption that there is an unlimited supply of the materials on which man in high energy society must depend. A whole system of economic thought depended for its verification on the validity of that idea.
- Fred Cottrell
Teollistumisen edetessä alettiin havaitsemaan monia suuria virheoletuksia, kuten esimerkiksi ylläolevassa lainauksessa mainittu rajattomien resurssien olemassa olo. Cottrell kohdisti kritiikkiä erityisesti taloustiedettä kohtaan, joka hänen mukaansa oli ehtinyt uskomattoman lyhyessä ajassa perustaa teorioitaan fossiilisten polttoaineiden käytön varaan. Hän jakoi taloustieteilijät kahteen pääkategoriaan: malthusilaisiin ja ricardolaisiin. Ensinmainitut näkivät ihmisen olevan ympäristönsä rajallisuuden vanki ja jälkimmäiset korostivat materiaalisista perusteista riippumattomia, itsenäisiä tekijöitä. Malthus ennusti nälänhätää, sillä ei uskonut ruoantuotannon kasvun pysyvän väestönkasvun vauhdissa. Cottrell kuitenkin kritisoi Malthusia siitä, ettei hän huomioinut purjelaivojen ja uusien mertentakaisten tuotantoalueiden käyttöönottoa ja niiden vaikutusta Britannian talouteen ja ravinnonsaantiin. Toisaalta Britanniasta suuntautui valtava muuttoaalto Pohjois-Amerikkaan satojen vuosien ajan.
While estimates vary, most center on the figure thirty to forty years as the remaining time that petroleum and gas can be produced at costs even remotely like those that have recently prevailed... ...Even if these estimates are so poor that there remain, say fifty years of use, that is a miniscule period in which to project the life of societies.
- Fred Cottrell (huomioitavaa, että ei ole täysin selvää milloin Cottrell on päivitetyn versionsa korjaukset, tässä tapauksessa nämä vuosilukuarviot kirjoittanut, sillä ne löydettiin vasta hänen kuolemansa jälkeen vuonna 1979)
Ricardolaiset perustivat maailmankatsomuksensa hintamekanismiin ja markkinoiden toimintaan. Klassinen esimerkki on substituuttiteoria, jonka mukaan resurssille etsitään markkinamekanismin avulla korvaaja, jos se kallistuu liikaa, esim. kuparille substituuttina olisi alumiini. Cottrell kritisoi tätä teoriaa sen perusteella, että se ei ota lainkaan kantaa ylijäämäenergian kulumiseen. Esimerkkinä toimineessa kupari/alumiini -tapauksessa jälkimmäisen tuottaminen näet vaatii paljon enemmän energiaa, ja korkean energian yhteiskunnissa tuo energia tuli uusiutumattomista fossiilisista polttoaineista. Fossiilisten polttoaineiden käytön kasvu tapahtui nopeasti, vielä 1950-luvun alussa vain noin 5 % maailman energiankulutuksesta koostui öljystä. Sen jälkeen kuitenkin valtavat investoinnit erilaiseen ajoneuvokalustoon ml. traktorit, sekä lämmityslaitteisiin nostivat sen kulutuksen osuuden suureksi.
Some hold that human intelligence and ingenuity will compensate for this decline. What such optimists should understand and remember is that human intelligence and ingenuity have so far resulted in depleting energy from fixed resources at a geometrically increasing rate.
- Fred Cottrell
 |
| Spindletopin hallitsematon öljysuihku käynnissä vuonna 1901 |
Laskettaessa sitä, kuinka paljon nettoenergiaa voidaan eri energialähteistä saada kohdataan lukuisia ongelmia. Helpoimpana Cottrell piti kivihiilestä saadun nettoenergian laskemista silloin, kun sitä vielä käsityöllä louhittiin kaivoksista. Kaikista monimutkaisimmaksi hän taas mainitsee ydinvoiman. On näet selvää, että kaikki ydinvoimalan rakentamiseen ja polttoaineen hankkimiseen käytetty energia oli peräisin joko uusiutumattomista fossiilisista polttoaineista tai vesivoimaloista. Öljyn suhteen oli huomioitavaa miten helposti ja halvalla sitä voitiin tuottaa tuotannon alkuaikoina. Sitä toisinaan suihkusi suurella paineella maan kuoresta, jolloin energia oli ennätyksellisen halpaa ja se korvasikin nopeasti puun ja kivihiilen useissa käyttötarkoituksissa. Cottrellin kirjoittaessa useat näistä lähteistä olivat jo pahasti ehtyneet ja tuotantoa jatkettiin pääasiassa sen takia, että infrastruktuuri putkineen ja jalostamoineen oli jo rakennettu aiempien ylijäämien toimesta. Kehitys tehokkuudessa ja pumppausteknologioissa kuitenkin ovat onnistuneet korvaamaan ehtymisestä aiheutuvia kustannuksia.
Cottrellin johtopäätös oli kuitenkin monia shokeeraava: ihmiskunta ei mitenkään pysty venyttämään luonnon asettamia rajoja loputtomasti, joten paluu malthusilaiseen ajatteluun on tehtävä, vaikka tämä sotiikin länsimaisia arvoja vastaan. Länsimaiset ideologiat eivät olleet syy niiden itsensä leviämiseen, niiden edellytys oli runsaan ylijäämäenergian olemassaolo. Miksi sitten ihmiskunta niin laajalti ajautui korkean energian yhteiskuntiin, vaikka niiden jatkuvuudelle ei malthusilaisuuden mukaan ollut perusteita? Cottrell toteaa, että osaksi syynä oli lyhytnäköinen hyötymistarkoitus muutoksesta hyötyvien taholta, mutta laajemmin kyse on uskosta kehitykseen. Kehitysuskossa rajoja ihmisyydelle ei voida tunnistaa, joten kaikkia toimia jotka lisäävät ihmiskunnan kehitystä tuetaan.
Most of the people in the West have been imbued with the idea that ultimate perfection will come if only they think the right thoughts and act on them. It will be enormously difficult, if not impossible to get them to abandon the utopian dream. But the development of secular knowledge and science do pose an apparently insurmountable obstacle to its continued acceptance. The evidence makes it more and more certain that man cannot, as a mundane being, avoid the limits imposed on him by “nature” and/or “nature’s God.”
- Fred Cottrell
Supistuva ylijäämäenergia ja sen vaikutukset
Maailma oli muuttumassa jo Cottrellin aikana mielenkiintoiseen suuntaan, sillä jotkin korkean energian yhteiskunnat olivat selkeästi kuluttamassa loppuun resurssinsa, siinä missä käyttämättömiä resursseja löydettiin edelleen alhaisen energia yhteiskuntien alueelta. Cottrell ei osannut esimerkiksi sanoa, mikä Japanin tulevaisuus tulisi olemaan. Toisaalta hän ennusti, että Intialla ja Kiinalla oli mahdollisuudet nousta USA:n ja Neuvostoliiton kaltaisiksi suurvalloiksi, jos en siirtyisivät käyttämään kotimaisia resurssejaa kiihtyvällä tahdilla. Muiden kansallisvaltioiden tilanteen Cottrell näki melko lohduttomana: alistuminen resurssit omaavien tahtoon tai paluu takaisin alhaisen energian yhteiskunniksi.
Yhdysvaltojen energiatulevaisuuden Cottrell näki olevan todennäköisemmin kivihiilessä, kuin ydinvoimassa johtuen suurista panostuksista jälkimmäiseen ilman merkittäviä tuloksia. Kivihiileen siirtyminen tulisi hänen mukaansa nostamaan raideliikenteen jälleen sisämaainfrastruktuurin selkärangaksi. Huippunopeiden junien ja kasvaneiden kuljetusmäärien ansiosta pysäytykset olisivat jälleen kalliita, joten hän päätteli tiettyjen ratavarsikaupunkien heräävän jälleen uuteen kukoistukseen, kun suurten junien pysähdyspaikoista tulisi taas taloudellisen toiminnan keskuksia synergiaetujen vuoksi.
Cottrellin kirjoittaessa 1970-luvulla tutkimukset osoittivat, ettei energialla ollut merkittävää roolia teollisen toiminnan sijoittaumisessa. Syynä tähän oli erityisesti kustannukset, joita yritysten ei tarvinnut enää huomioida, kuten työntekijöiden mahdollisuudet kulkea työpaikoilleen, tieverkosto ja siten rekkaliikenne. Cottrellin mukaan polttoaineiden kallistuessa työmatkoista tulee jälleen olennainen osa koko kuviota. Toiseksi öljy- ja kaasuputkien, sekä korkeajännitelinjojen avulla energian siirtely eri paikkoihin on onnistunut edullisesti. Kun energia kallistuu tämäkin asetelma muuttuu.
Similarly, the tremendous increase in the cost of owning automobiles will result in depriving many people of the means they now use to shop, go to school, travel and do many other things they now do. All of the accumulating effects of higher costs of energy will give people living in small cities and towns the advantages that come from dispersed shopping, educational and cultural centers, and reduced costs of the journey to work. As a result, there will probably be a great increase in the number of small cities, located, not as now in continuous strips that can readily be served by internal combustion engines in trucks, buses, and particularly private automobiles, but in numerous, largely self-contained settlements built around mass transportation.
- Fred Cottrell
Cottrell näki, että USA:n kaupungit siirtyisivät kohti Eurooppalaisia kun polttoaineen hinta ja saasteet kasvaisivat liian suurelle tasolle. Tällöin suurempien kaupunkien liikenteen selkärangan muodostaisivat sähköllä kulkevat paikallisjunat, raitiovaunut ja trollikat. Ongelmana öljylle vaihtoehtoisiin energiamuotoihin hän näki myös sen, että nykyiseen öljyllä toimivaan infrastruktuuriin oli investoitu niin valtavia määriä rahaa. Pääoman omistajat eivät tulisi hyväksymään ainakaan nopeaa siirtymää pois öljystä.
Uudet energiamuodot ja niiden mahdollisuudet
Perinteiset energialähteet korkean energian yhteiskunnissa edesauttoivat suurten korporaatioide nousua taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen valtaan. Keskitetyt energiaratkaisut, kuten suurimpana esimerkkinä ydinvoima, edellyttävät suuria pääomia, suuria organisaatioita ja hierarkioita. Vastakohtana tälle ovat tietenkin uudet energiamuodot, kuten tuulivoima ja aurinkopaneelit. Ne mahdollistavat pienten, hajautettujen ja omavaraisten talousyksiköiden syntymisen ainakin teoriassa.
At the turn of the century, railroad tycoons were sure of their control over the economic system, which was as dominant then as is oil today. As is apparent, the exploitation of new forms of energy undermined and largely destroyed that railroad-based monopolistic system. It is highly likely that, as oil becomes scarcer and more costly, that is to say, that as the size of the free gift of nature, surplus energy, declines, new competitors will appear to compete for the power now controlled by the great international corporations.
- Fred Cottrell
Halvan fossiilienergian avulla korkean energian yhteiskuntien kulttuurin on ollut mahdollista valloittaa alhaisen energian yhteiskunnissa eläviä. Suuren ylijäämäenergian ansiosta ihmiset voivat tehdä paljon asioita, joista he nauttivat. Elämänlaatu myös parantuu monilla tavoilla, kun käytettävissä on paljon energiaa. Cottrell kuitenkin näki, että tulevaisuus tulisi olemaan erilainen. Ajattelu, jossa voimme saada kaiken uhraamatta mitään tulisi pian päätökseensä. Valinnat tulisivat olemaan todella käsittämättömiä, kuten "lennämmekö kuuhun vai tarjoammeko kansalaisillemme puhtaan veden?". USA:n energiankäytön tason hän näki olevan jo 1970-luvulla tarpeettoman korkea. Hän vertasi sitä esimerkiksi Ruotsin vastaavaan sekä sitten molempien tilastoja olennaisimmista hyvinvoinnin mittareista, kuten lapsikuolleisuudesta ja elinajanodotteesta. Ruotsi oli saavuttanut hyvinvoivan korkean energian yhteiskunnan paljon pienemmillä energiakustannuksilla, kuin autoriippuvainen Yhdysvallat.
Cottrellin kirjan päätarkoituksena oli tuoda energia osaksi yhteiskuntatiedettä. Nyt jälkeenpäin katsottuna on enemmän kuin valitettavaa, että tämä mahtava kirja ja sen perusteoria ei ole saanut ansaitsemaansa sijaa yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa. Kenties vielä ei ole liian myöhäistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti